Valkeakoskella yleisön palstoilla käytävä keskustelu ei sinänsä eroa muualla käytävästä debatista mitenkään. Se, mikä täälläkin kiinnittää negatiivista huomiota, on kokonaisvaltaisuuden vähäinen edustus.
Detaljit kun eivät pelasta yhteiskuntaa, eivät kaupunkia, eivät valtiota! Ymmärrän kansalaisten yksittäiset aloitteet ja ajatukset. Mutta yhdeltäkään valtuutetulta – tai sellaiseksi pyrkivältä – tulleita ”pikkuesityksiä” en käsitä. Niin, ellei ne sitten ole tarkoitettu kaupungin parhaaksi työskentelemisen sijasta äänten kalasteluun, mikä ei ole mielestäni hyväksyttävää.
Suomen väkiluvun pieneneminen, väen keskittyminen, jopa koronakin – nämä kaikissa raadollisuuksissaan – antavat aktiivisille toimijoille, ihmisille, yrityksille, yhteisöille ja kaupungeille mahdollisuuksia nousta. Toiset vajoavat ja häviävät, monet kuitenkin menestyvät. Tämä näkyy työnhakijoiden pärjäämisessä koitoksissaan, yritysten välisissä kisoissa, kuntien ja kaupunkien, jopa valtioiden välisissä turnauksissa.
Valkeakoskella, Koskissa – niin kuin sitä positiivisesti nimitetään – on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Itse ajattelen meillä täällä olevan kaikki mahdollisuudet pärjätä sekä menestyä paremmin kuin tähän asti. Se edellyttää heräämistä kokonaisvaltaisesti.
”Koskista tulee oikeasti haluttu paikka asua, elää, työskennellä ja yrittää.”
Kaupungin päätoimialat – sivistys, sosiaali- ja terveys, yhteiskuntarakentaminen ja tekniikka, yritysmyönteisyys ja lupakäytännöt, hallinto – näissä kaikissa on kehityttävä voimakkaammin tulokselliseen suuntaan. Sen on tapahduttava laaja-alaisesti kaikilla em. osa-alueilla.
Tälle kaupungin tuloksellisuuden kasvulle tulisi asettaa avoimet ja julkiset mittarit. Jokaisen toimialan sisältä pitäisi löytää ”ne oikeat tavoitteet”. Siinä parhaana asiantuntijana toimivat kunkin alan omat virkahenkilöt, kuitenkin niin, että avoimesti ajatteleva ulkopuolinen kontrolli olisi mukana työskentelyssä koko ajan. Lopulta mukana on toki myös poliittinen valinta, valtuustomme.
Tuloksellisuutta heikentää monissa paikoin esiintyvä välttämätön tarve tehdä panostuksia. Niidenkin osalta olisi mitattava tuloksellisuutta. Pelkkä rahahanojen aukaisu ei riitä eikä siihen ole edes paljoa mahdollisuuksia. Pienenevin panoksin on saatava aikaan enemmän tulosta.
Mitä tuloksellisuus sitten Koskissa antaisi? Kaupungin hyvinvointi muodostuu asukkaiden hyvinvoinnista sekä terveestä taloudenpidosta. Nämä kaksi tekijää eivät sulje toisiaan pois, mutta tällainen ”kahden tekijän liitto” antaa haasteita ”vanhaan malliin” tottuneille. Tuloksellisuuden maine kuitenkin kiirii, asemamme Pirkanmaalla vahvistuu ja Koskista tulee oikeasti haluttu paikka asua, elää, työskennellä ja yrittää.
Tasainen näivettyminen ei ole kenenkään etu. Iloinen kasvutunnelma sen sijaan luo lisää kasvua kuin itsestään. Väki ei muuta pois, tänne muuttaa lisää ihmisiä muualta, yritykset pärjäävät ja tämä kaikki kehrää lisää toimeliaisuutta. Em. asioista syntyvä verotulojen kasvu tukee kaikkien hyvinvointia ja takaa itsellisen aseman Koskille ja koskilaisille.
Heska
