Idyllisen, luonto- ja vesistörikkaan Valkeakosken näkymät korona-ajan keskellä ovat aika vaisut. Asukkaiden keski-ikä nousee, työttömyys on korkealla, infravelka kasvaa. Kuntavaalikeskustelussa nousee esille monia ehdotuksia kaupunkimme tilanteen korjaamiseksi. Hyvä on esittää pieniäkin parannuksia. Varsinaisten korjaavien toimenpiteiden on oltava isoja.
Valkeakosken strategia
Toukokuussa 2018 kaupunginvaltuusto teki päivitetyn päätöksen Kaupunkistrategiasta. Strategiat ovat aina ’ylätason’ ohjaavia periaatepäätöksiä. Siksi siinä tulee olla esillä todella vaikuttavat hankkeet, suunnitelmat ja tavoitteet. Mielestäni tästä strategiasta puuttuu joitakin hyvin oleellisia tavoitteita.
Toki hyviä koskilaisten mahdollisuuksia parantavia asioita on tapahtunut ilman strategiaakin. Valkeakosken Liikenteen lisäämät bussivuorot Helsinkiin on mahtava edistysaskel koskilaisten hyväksi.
Seutuyhteistyö
Kaupunkistrategiassa mainitaan tavoitteina mm., että ”Selvitetään mahdollisuutta liittyä Tampereen vyöhykelippujärjestelmään” sekä ”Joukkoliikenneyhteyksien ja eri liikkumismuotoja yhdistävien matkaketjujen kehittäminen”.
Tässä on hyvä alku, mutta se ei riitä. Koskilaiset ovat ihmetelleet mm. sosiaalisessa mediassa, että Aamulehdessä esimerkiksi Tampereen seudun tonttitarjonnasta tai väkiluvun muutoksista kirjoitettaessa Valkeakoskea ei mainita. Tähän on luonnollinen syy: emme ole mukana Tampereen Kaupunkiseutu -yhteistyöverkostossa. Siihen tulee Valkeakosken pyrkiä mukaan, se olisi oleellisen tärkeää.
Tampereen kaupunkiseutu on nyt kahdeksan kunnan ja 400 000 asukkaan kestävän kasvun metropoli. Tampereen kaupunkiseutu on pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen suurin ja nopeimmin kasvava kaupunkiseutu. Tällaisen kokonaisuuden imussa kasvavat mm. Lempäälä ja Pirkkala. Mukana on myös pienoinen Vesilahti, vaikkei se ole edes Tampereen naapurikunta!
Seutuyhteistyö toisi näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Esimerkiksi kt130:n parantamiseen ei ole näkyvissä valtion budjettivaroja. Mitäpä jos se meille äärimmäisen tärkeä tieyhteys olisikin mukana Tampereen Seudun ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa!
Tampereen Seutu tekee laajaa kansallista ja kansainvälistä markkinointia alueensa liike-elämän, asumisen ja mm. opiskelupaikkojen eteen. Tämän markkinoinnin tehokkuus on vaikuttavampaa kuin Valkeakosken oma markkinointi pelkästään.
Mittarit ja tehokkuus
Olen aiemmin kirjoittanut artikkelin ”Eurolla enemmän” (julkaistu Valkeakosken sanomissa 10.2.2021 sekä blogissani). Artikkelin sanoma oli tehokkuuden ja mitattavuuden kasvattaminen. Lukiessa voimassa olevaa Kaupunkistrategiaa huolestuu em. asioiden huonosta ’jamasta’. Mittarit ja tavoitetasot esimerkiksi asukasluvun, työpaikkojen ja valmistuneille asunnoille on asetettu. Nämä ovatkin hyviä ’perusarvoja’ mutta eivät riitä, ellei niitä avata tarkemmin, ellei niiden alle aseteta selkeitä toimenpiteitä. Olisi vaikuttavampaa tehdä näiden konkreettisten toimenpiteiden seurantaa vuoden mittaan. Muuten valtuusto joutuu toteamaan vuoden lopussa, että ”eipä lukuun päästy.”
Kaupungin oman työn ja ostopalvelujen vertailussa esiintyy tunnepitoisuutta. On toki tiettyjä viranomaistoimintoja, jotka pitää olla kaupungin omassa hallussa. Infran ylläpito ja rakentaminen, kuljetuspalvelut ja vaikkapa muonituspalvelut ovat tehtäviä, joissa avoimella kilpailutuksella kaupungin oman tuotannon ja ulkopuolisten toimijoiden välillä saavutetaan tehokkuuden kasvamista molemmilla puolilla. Hankintaosaaminen on oleellinen asia. Sitä on mahdollista aina lisätä asioita hoitavien henkilöiden ammattitaidon nostamiseksi.
Palvelut, liike-elämä ja asuminen
Kehityksellä on aina vain kaksi mahdollista suuntaa: ylös- tai alaspäin. Koskilaisilla on selvästikin halu vireyttää kaupunkiamme niin liike-elämän, palvelujen, asumisen kuin harrastustenkin suhteen.
Katuparlamentti on hyvä ruohonjuuritason keskustelupaikka!
Valkeakosken ydinkeskustassa on tyhjillään hyvin edullisia toimitiloja. Pirkanmaan Portin alueelle on noussut ensimmäinen liikerakennus -lisää saisi tulla! Kaupunki kasvaa tällä hetkellä pohjoisen suunnalla – tosin aika pienin askelin!
Strategian mukaan kaupunki on mahdollistaja. Kaupungin houkuttelevuutta on lisättävä. Kaupunki itse voi tehdä markkinointia, infran korjausta ja muita brändiä parantavia toimenpiteitä. Suuri voima olisi kaupungin, asukkaiden ja yritysten välisellä yhteistyöllä unohtamatta em. seutuyhteistyötä. Näitä tulee edelleen kehittää.
Asunnot, työpaikat ja palvelut kulkevat käsi kädessä. Palveluja ei pystytä toteuttamaan aikaansa enempää verotulojen pienentyessä. Tutkimusten mukaan, yleisesti ottaen alueille sijoittuvien yritysten työntekijöistä 70% muuttaa asumaan ko. kuntaan. Eli jos saamme työpaikkoja, saamme asukkaita. Ei siis toisin päin – ei ainakaan näillä ”tieyhteyksillä”.
Idyllinen Valkeakoski
Valkeakoski on hieno paikka asua. Patruunoiden ajalta kotoisin oleva kaupunkikuva on hieno ja sijoittuu mahtavasti vesistöjen väliin. Saamme ihailla mm. pientalovaltaisten alueiden kaunista ja vehreää katunäkymää, lukuisia luontoreittejä ja maisemakohteita, vanhan teollisuuden jäljiltä olevaa kaunista punatiilistä kaupunkia.
Toivottavasti tämän poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen idylliseen ympäristöön muuttaa lisää ihmisiä – elämään, toimimaan ja nauttimaan mukavasta kotikaupungistamme.
Heska Korhonen